MiTViTpääministerin morsian

Niinhän se on. Siinä missä vässy-mitvit pelkää mörköjä, näkee Pinserin Riitta mahdollisuuksia: “Jo vähän lässähtänyt juupas-eipäs-väittely “humanismin” ja “luonnontieteen” tuhansista tulkinnoista taatusti kalpenee, kun aletaan käydä käsiksi uskonkysymyksiin. Puskii, haistan halpaa huvia moneksi tunniksi.” Tässähän Riitta on ihan oikeassa – vastapooli vain puuttuu.

Olenkin usein kaipaillut blogerbaidzaniin (okei, oli vähän kaukaa haettu) lopunajanmoosesta tai muuten syvästi kanssabloggaajien sieluntilasta huolestunutta pelastajaa. Lisäksi minulle kelpaisi mainiosti “erektuslaisen humanismin” edustaja, joka ehtisi homeopaattisten hoitojen ja aromaterapian välissä hieman valistaa meitä rationalismiin eksyneitä (eiku niin, tämähän ei siis koske minua).

Mitä muuten tulee näihin lopunajan lyhtyihin, niin jollain tavalla kyllä kunnioitan heidän tapaansa toimia. Jos nimittäin minulla olisi varma tieto – tai edes vahva aavistus – siitä, että vaihtoehdot ovat tasan tässä:

“Seisot jyrkänteen reunalla ja näet edessäsi tulisen järven. Katsot liekkeihin ja näet siellä paholaisen ja hänen enkelinsä. He huutavat tuskasta ja vääntelehtivät ahdistuksesta. Kauhuissasi käännät katseesi pois ja näet vierelläsi Jumalan enkelin. Hän tarttuu sinuun ja heittää sinut ikuiseen tuleen.

Seisot Jumalan valtaistuimen luona ja näet Hänet kasvoista kasvoihin. Katsot Hänen kirkkauttaan ja olen ihastuksissasi Hänen ihmeellisestä olemuksestaan. Onnellisena katsot ympärillesi ja näet Jumalan enkelit ja suuren joukon Jumalan ihmisiä. Yhdessä muiden kanssa yhdyt ylistämään Jumalaa. Tunnet, että nyt sinä todella vasta elät, ja iankaikkisesti.”

…niin minä en lepäisi hetkeäkään, vaan käyttäisin kaiken aikani, jotta saisin pelastettua tämän lyhyen maallisen vaellukseni aikana mahdollisimman monta eksynyttä iankaikkiseen ylistyspiiriin – keinoista viis. Ikuisuus (=helvetin pitkä aika) palava seiväs perseessä on aika karua.

Enemmän minä ihmettelen niitä, joilla tämä tieto on, mutta he pitävät sitä henkilökohtaisena asianaan. Nyt vaan pojat ja tytöt partaa kasvattamaan ja kaduille julistamaan. Aika alkaa nyt – eikä se ole pitkä.

No kylläpäs nyt on tervaista. Taitaa olla “ne päivät”. Nimittäin “ne päivät” kun on nauttinut pari päivää punkkua ja siitä ojasta pitäisi sitten nousta. Siksipä vetäisin sumpit nenään ja herneen per.. mennessäni pitkästä aikaa tutkiskelemaan Pinserin BlogiWikiä. Joku maailmanlopun mössöttäjä ja self-made-profeetta julistaa WikiRaamattu -osastolla hyvin perustelluin jakein maailmanlopun tulevan taas kerran juuri meidän sukupolvemme aikana. No ihan kiva, mutta voisiko nuo pitää siellä oman Blogin puolella.

Tuo BlogiWikin idea ei minulle nyt aivan selvä ole, mutta oliko sen tarkoitus olla öö.. BlogiWiki vai vapaa kansalaisfoorumi? Nimittäin jos jälkimmäistä, niin täältä pesee… Jos taas ensimmäistä, niin tuo söhrö on väärässä paikassa. Tietysti sitten voidaan kysyä mitä PopKulttuuri -osastokaan siellä tekee? Määritelmä etusivulla kuitenkin toteaa: “Tervetuloa Blogiwikiin! Tämä on paikka, jonne keräillään bloggaukseen ja blogeihin liittyvää perinnetietoa.” Sitäpaitsi WikiRaamattu -otsikon alta pitäisi löytyä, niin – raamattu, eikä hohhoijaaennustuksia.

Toisaalta, ehkä minä oikeastaan juuri tällaisessa mielentilassa tarvitsen WikiRaamattua. Nyt, arvon profeetat, olisi hyvä paikka kalastaa sielu.

Huomenna muutun ihmiseksi.

Ai perskuta, että täällä päin korpea korpeaa, kun vaeltaa vaivaisesti jonkun suosikkibloginsa kulmalle iloisena sen päivittymisestä vain törmätäkseen sisäisen lapsen ikään tai jännittävään faktaan siitä, mikä viiden kysymyksen vihannes arvon päiväkirjailija tänään on. Aikaisemmin märisin siitä, kuinka tietyt “blogimeemit” ovat bluesjamien veroisia viihdyttäjiä, mutta nämä testitulokset ovat kyllä hassunhauskoja kuin Bill Cosby -Shown uusinnat ja analysoivat kohdettaan tarkanterävästi kuin Erkki Erektus humanismia.

Niinpä julistankin mitvitin “testivapaaksi alueeksi”, kunnes keksitään testi joka tekee kaikki testit turhaksi.

Meillä mitvitissä näkyy vain tällaisia merki(tykse)llisiä merkintöjä ja syviä vesiä.

Ps. Yllekirjoittanut oli päätynyt juustoksi Misun asetille, mikä on tietysti suuri kunnia. Kun mitvit kuitenkin on enemmän tuollainen fish and chips -tason kulinaristi, jota lapsuuden homejuustotraumat vaivaavat vielä kypsässä iässäkin, niin varpaanväliosaston ruokalajina ei paljon naurata. Kostoksi aionkin tuottaa oman ruokalistani, johon Misu pääsee hapansilakaksi. Oommä hurja.

Maalainen, tuo Keuruun ekoikihonka, humisee tulkintoja edellisestä kirjoituksestani. Haluaisin nyt vielä erityisesti korostaa, etten “ilmaissut inhoani vapaamatkustajia ja pummeja kohtaan”. Ymmärrän ja osin hyväksynkin em. ryhmien olemassaolon demokraattisessa järjestelmässä. Syyt syrjäytymiseen ovat moninaisia, toisinaan ne ovat rakenteissa, toisinaan yksilöissä, usein syytä löytyy molemmista.

Siitä olen kyllä eri mieltä maalaisen kanssa, etteivätkö yksittäiset ihmiset olisi pahoja tai laiskoja – kyllä minusta kovasti joskus tuntuu että ovat. Toki meistä kaikista löytyy pahuutta ja laiskuutta riittämiin, ettei kannata olla ihan heti sitä ensimmäistä kiveä viskelemässä. On kuitenkin aika erikoista – kunnioitettavaakin, jos maalainen – lempiekomieheni – ei ole tuohon ikään mennessä vielä alistunut ajatukselle että jotkut tapaukset nyt vaan ovat toivottomia mätäpaiseita. Toki useimmista ihmisistä on kaivettavissa paljon hyvää, joka saattaa olla piiloutunut syvemmälle kuin keskimäärin. Aina kannattaa yrittää ja antaa inhimilliseen rajaan saakka uusia mahdollisuuksia, mutta mutta … Joskus vaan on lyötävä ovet kiinni ja ikkunat tukkoon.

Kuten siis jo mielestäni eilisessä postauksessani yritin ilmaista, inhoan vapaamatkustamista, pummaamista ja porsaanrei’istä ja neulansilmistä pujottelua, jota yritetään ylevöittää erilaisilla kvasimaailmankatsomuksellisilla tai säälittävillä poliittis-yhteiskunnallisilla argumenteilla.

Kyllä minäkin varastan, mutta ihan silkkaa ahneuttani, typeryyttäni tai ajattelemattomuuttani.

Jos joku asia tässä maailmassa korpeaa nöyrintä kirjurianne, se on omien pyyteiden, itsekkäiden tarpeiden ja silkan ahneuden ynnä välinpitämättömyyden laiskuudella maustettuna, naamioiminen suurten ja ylevien periatteiden ja maailmankatsomusten taakse. Uskonnothan ovat usein aika eteviä tässä. Tällä kertaa vitutuskelloa kilautti kuitenkin vanha kunnon pummit.org sivusto, jota on jo muutamaan otteeseen räävitty blogilandiassa, viimeisimpänä Soopa.

Olen yleensä pitänyt “anarkisteja” jotka ovat “sanoutuneet irti oravanpyörästä” ja “hypänneet pois yhteiskunnan kuristavista rattaista” ja samaan aikaa nostavat sosiaalitukea ja muita avustuksia kaikkein onnettomimpana porukkana, mutta nämä epatot kyllä luistelevat samassa kaukalossa – lienevät pääosin samaa kurahaarajoukkuetta.

“Olishan se niinku kiva ku ei tarttis niiku maksaa liikkumisest mitään kun on noit muitakin menoja ja eilen Reiskan kans leffan jälkeen bissellä me sit kelattii et joukkoliikenne kuuluu niiku kaikille ja varsinki just meille ja ku sit viä metros ja sporas on niiku helppo mennä ilmaseks et tää kusetus on aika helppoo mut koska se vähä saundaa varastamiselt ni me pantii Reiskan kans pystyy tällane niiku kansalaisliike ni sit se tuntu heti paljo hyväksyttävämmält”

Arvoisat pummit. Olen täysin varma että ilmaiseksi matkustamisen lisäksi myös varastatte ruokanne ja vaatteenne sekä täytätte muutkin perustarpeenne muiden kustannuksella? Puhutte vain varastettuun kännykkään? Pakenette lääkäristä käymättä vastaanoton kautta? Eikö? Mitä helvettiä?

En minä varastamisesta niin kauheasti suutu. Hurskastelu ja vähämielinen selittely minua vituttaa. Pummatkaa juntit, mutta älkää leikkikö Robinhoodia, kun ei teillä ole siihen paukkuja. Minustakin olisi kiva jos kaikki olisi ilmaista – tosi, tosi, tosi kiva.

“Kaupungin päättäjät nostavat hintoja ja laskevat palvelutasoa. Yksi tavallisen kaupunkilaisen protestointikeinoista tätä vastaan on maksuboikotti”, sanoo pummit.org-kampanjan aktiivi Mari Lehtinen.

Mari kulta pieni pusi pusi tule sedän sylkkyyn: Se protestikeino olisi matkustusboikotti. Ai niin, mutta siitähän olisi harmia sinulle. No ei se mitään, kyllä minä sinun lippusi maksan. Ja haistattaisin rumat päälle, ellen olisi sattumalta osunut ilmeiselle kotisivullesi, joka selvensi minulle mistä asiassa on pohjimmiltaan kysymys.

Mutta ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin. Nyt kaikki lapset, hyräilkää mielessänne “Kuusamoa”. Yy-kaa-koo-nee:

“Helsingissä, niin kuin muissakin kaupungeissa, kadut ovat joka arkiaamu täynnä autoja – enimmäkseen autoja, joiden peltikuorten sisällä istuu vain yksi ihminen. Kuoret sulkevat ulkopuolelle katujen jatkuvan metelin. Suurin osa näistä ihmisistä yksilöllisissä peltikapseleissaan on kai matkalla töihin; suorittamaan tehtäväänsä yhteiskunnassa. Töissä he palvelevat kokonaisuutta, kannattelevat taloutta.

Aamuvarhain on liikkeellä myös muita. Autoteiden yllä ja maan alla, niiden alapuolella, kulkevat oranssit metrot. Ne ovat täynnä ihmisiä tulossa jostain, matkalla kuka ties minne . Metron sisällä kaikenlaiset ihmiset istuvat ja seisovat vieretysten, tietämättä toisistaan mitään, he kaikki käyttävät sitä omiin tarpeisiinsa, eikä kukaan kysy heiltä siihen oikeutusta. Joukossa on myös meitä pummeja, vapaamatkustajia.”

(lähde)

Minusta liputta matkustaminen voitaisiin tulkita näpistykseksi.

Ei, enkä kannata “three-strikes” -lakia, en tuomittujen julkista nöyryyttämistä enkä kuolemantuomiota.